Ylitornion helluntaiseurakunta
Alkkulanraitti  57, 95600 Ylitornio

Seurakunnan jäsen Marjo Keränen (0445024794) toimii sielunhoitoterapeuttina,

lisätietoa hänen palveluista löydät täältä: www.jes61.fi

Linkkejä:

- Sarjassa Kaksi naapuria ruotsalaiset Simon Ådahl ja Örjan Almgren kertovat haastattelujen ja esimerkkien avulla eri tavoin elämisestä Pyhän Hengen johdossa arjessa. Nämä rohkaisevat osat ovat katsottavissa ao linkeistä:

1   https://www.tv7.fi/vod/player/68624/2   https://www.tv7.fi/vod/player/68625/3   https://www.tv7.fi/vod/player/68626/4   https://www.tv7.fi/vod/player/68627/ 

 Salme Blomster: Syytön syyllinen:

 https://www.tv7.fi/vod/player/58788/


Päämäärätietoisuus

Lisätty 07.05.2021

 2 Kirje korinttilaisille 4: 17-18

 ”17 Tämä hetken kestävä, kevyt ahdistuksemme tuottaa määrättömän, ikuisen kirkkauden meille, 18 jotka emme kiinnitä katsettamme näkyviin vaan näkymättömiin, sillä näkyvät ovat ajallisia mutta näkymättömät iankaikkisia.”

1 Kirje korinttilaisille 9: 24-25

 ”24 Ettekö tiedä, että ne, jotka juoksevat kilparadalla, tosin kaikki juoksevat, mutta vain yksi saa voittopalkinnon? Juoskaa tekin niin, että saavutatte sen. 25 Jokainen kilpailija noudattaa kaikessa itsehillintää, nuo saadakseen katoavan seppeleen mutta me katoamattoman.”

Katoaako meillä arjen pyörteissä helposti päämäärätietoisuus? Meillä uskovilla olisi tärkeä säilyä kirkkaana mielessä meidän päämäärä, taivaallinen koti Jeesuksen luona. Jos me kiinnitämme katseemme näihin maallisiin, näkyviin asioihin pelkästään, katoaa meiltä päämäärätietoisuus. Ei kannata antaa liian suurta painoarvoa näille näkyville asioille, vaan niille näkymättömille. Sehän ei käy meiltä ihmisiltä helposti, vaan vaatii harjoittelua. Raamattu ei lupaa helppoa elämää, vaan Paavali vertaa vaellustamme kilpaurheiluun. Urheilija harjoittelee sinnikkäästi ja noudattaa itsehillintää, jotta pärjäisi kilpailussa ja saisi voiton seppeleen. Paavali sanoo: "En siis juokse umpimähkään enkä nyrkkeile kuin ilmaan huitoen, vaan suuntaan lyönnit omaan ruumiiseen ja alistan sen tottelemaan."  1 Kor 9:26-27

Herra lisätköön meille sinnikkyyttä ja auttakoon kiinnittämään katseemme iankaikkisiin.

-Marjo Keränen-


Onnellisuus

Lisätty 18.10.2020

Ystäväni kysyi minulta, olenko onnellinen. Jäin pohtimaan kysymystä syvemmin, minulle luontaisella tavalla. Niin kuin eräässä laulussakin kysytään: ”Mitä onnellisuus tarkoittaa?” Jos onnellisuuden perustaa tunteisiin, niin onnellisuus on silloin vain hetkittäistä, koska tunteet vaihtelevat. Jos onnellisuutta mittaa olosuhteiden mukaan, niin silloinkaan onnellisuus ei ole pysyvää. Suomalaiset ovat tutkimuksien mukaan onnellista kansaa, joka on yllättävää siinä mielessä, että suomalaiset on mielletty usein suupielet alaspäin kulkevana kansana.

Oman kokemukseni mukaan silloin, kun mieli on maassa ja on ahdistunut olotila, ei voi todellakaan sanoa olevansa onnellinen. Puhun nyt sellaisesta pahasta olosta joka on jatkunut pitkään. Se sisäinen tunne on niin vahva, että se peittää alleen kaiken hyvän. Ainahan jotain hyvääkin on elämässä, sitä hyvää ei vain silloin havaitse. Silloin olisi hyvä kiinnittää huomiota positiivisiin asioihin.

Jeesukseen uskovana voi sanoa olevansa onnellinen sen perusteella, että on pelastettu eli matkalla taivaaseen. Voi myös olla onnellinen siitä, että on Jumalan rakkauden kohde.

Onnellisuuden kokemukseen vaikuttaa se, että voi elää omannäköistään elämää. Tehdä niitä asioita, joissa voi kokea onnistumisia ja tunnetta, että tämä on se ”mun juttu”, ”tässä mä olen hyvä”, niin  työssä kuin vapaa aikana. Jos ei ole vielä löytänyt niitä asioita, on parasta lähteä mielenkiintoiselle retkelle omaan sisimpäänsä, tämä ei ole välttämättä helppo retki, mutta ihan varmasti antoisa. Silloin voi päästä elämänsä ”uhrina elämisestä” ”elämänsä sankariksi”.

Ihmissuhteiden vaikutus on myös suuri, onnellisuuden kokemukseen ja epäonnen kokemukseen. Katsoessani dokumentteja maailmalta eri kansoista ja kulttuureista huomaan, että onnellisia ovat ihmiset jotka elävät läheistensä kanssa, lähellä luontoa, myös syövät terveellisesti ja näin ollen myös pysyvät terveenä. On kansa joka ei edes tiedä mitä syöpä tarkoittaa, siellä haastateltiin erästä yli 80 vuotiasta mummoa, joka kertoi hymyssä suin, että lapsenlapset haluavat leikkiä hänen kanssaan kun tulevat koulusta kotiin, hän itsekin teki vielä töitä.

Kaikki asiat myös yhdessä vaikuttaa onnellisuuden kokemukseen ja riippuu ihmisestä millä tavalla ajattelee ja kokee. ”Sitkun” ihmiset eivät välttämättä saavuta koskaan onnellisuutta, he ajattelevat, että sitten kun tuo ja tuo asia on kunnossa niin voin olla onnellinen, mutta tahtoo olla niin, että aina tulee uusia asioita, jotka ovat vielä vaiheessa eli keskeneräisiä. Sanotaan, ettei meistä valmiita tule, niin ei myöskään meidän elämän puitteista tule täydellisiä. Voimme siis olla onnellisia pienistä asioista (niistähän elämä koostuu) ja ennen kaikkea, siitä, että itse maailman luoja pitää meitä niin arvokkaana, että antoi ainoan poikansa kuolemaan meidän syntiemme tähden, se, jos mikä on ihmeellistä ja usein meidän ymmärryskyvyllemme liikaa.

Raamatussa on mainintoja myös onnellisuudesta, siellä käytetään myös sanaa autuas. Apostolien teossa 20:35 kerrotaan Jeesuksen sanoneen: ”Autuaampi on antaa kuin ottaa.” Se on ihan totta, että saa hyvän mielen, kun voi antaa jotain konkreettista tai antaa apuaan eli auttaa. Luukkaan evankeliumista löytyy Jeesuksen sanat: ”Niin, autuaita ovat ne, jotka kuulevat Jumalan sanan ja noudattavat sitä.” Ei pelkästään se, että kuulee, vaan myös noudattaa, siinäpä ohjeet onnelliseen elämään, ne löytyvät Raamatusta. Mikä on sitten se ”Jumalan sana”? Mielestäni tässä tulemme jälleen Raamatun kuninkaallisen lain eteen: ”Rakasta lähimmäistä niin kuin itseäsi.” (Jaak. 2:8), joka kiteyttää myös koko lain: ”Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa, rakkaus on siis lain täyttymys”. (Room. 13:10) Eli tämän mukaan onnellinen on se joka rakastaa? Mutta ei niin, että sinun täytyisi jotenkin suorittaa sitä, vaan: ”Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu.” (Room. 5:5) Rakkaus tarvitsee kohteen: itsemme, lähimmäisen ja Jumalan.

-Marjo Keränen-


Rukous

Lisätty 15.04.2020

”Rukoilen, että hän Henkensä kautta, suuren kirkkautensa mukaisesti, antaisi teidän sisäisen ihmisenne vahvistua voimassa. niin että Kristus asuisi uskon kautta teidän sydämisänne. Rukoilen, että te, rakkauteen juurtuneina ja perustuneina, voisitte yhdessä kaikkien pyhien kanssa käsittää, mitä on leveys, pituus, korkeus ja syvyys, ja oppia tuntemaan Kristuksen rakkauden, joka on kaikkea tietoa ylempänä. Näin te tulette täyteen kaikkea Jumalan täyteyttä. Hänelle, joka voi tehdä moninverroin enemmän kuin kaikki, mitä me anomme tai ymmärrämme, sen voiman mukaan, joka meissä vaikuttaa, hänelle kunnia seurakunnassa ja Kristuksessa Jeesuksessa kautta kaikkien sukupolvien, aina ja iankaikkisesti! Aamen.” (Kirje Efesolaisille 3: 16-21)

Näillä Paavalin sanoilla rukoilen sinunkin puolesta, joka luet tätä. Olet Jeesukselle niin rakas ja tärkeä, että Hän haluaa sinun myös ymmärtävän Kristuksen rakkauden ja juurtuvan siihen, jotta tulisit täyteen Jumalan rakkautta. Kannustan sinua myös itseäsi rukoilemaan tätä rukousta minä muodossa: Rukoilen, että hän Henkensä kautta, suuren kirkkautensa mukaisesti, antaisi minun sisäisen ihmiseni vahvistua voimassa...jne. Näin kannattaa myös muita Raamatun paikkoja kääntää rukouksiksi. Esimerkiksi: Ef. 4:22-24 Auta minua hylkäämään vanha ihmiseni ja uudistumaan hengeltäni ja mieleltäni ja pukemaan ylleni uusi ihminen, joka on luotu Jumalan kuvan mukaisesti totuuden vanhurskauteen ja pyhyyteen.

Toisinaan tuntuu, että rukous elämä on jotenkin kuihtunut, eikä mieleen tule oikeen mitään rukouksia. Silloin voi ottaa avuksi Raamatun ja rukoilla sieltä löytyviä rukouksia itsensä ja lähimmäistensä ylle. Isä meidän rukouksen lisäksi löytyy muitakin rukous malleja, Paavalin kirje Filippiläisille 1: 9-11, Kirje Roomalaisille 15:13. Rukousta on monenlaista, 1 Tim 2:8 kehoitetaan rukoilemaan pyhät kädet kohoitettuna ilman vihaa ja epäilystä. Rukouksia voi myös kirjoittaa itselle vaikka korteille ja laittaa näkyvälle paikalle. (Esim. Katso tämän sivun kuvagalleria, rukouskortti.)

Rukous on kuitenkin ennenkaikkea rakkaussuhteessa olemista Jeesuksen kanssa, yhteydenpitoa rakkaimpamme kanssa. Silloin voimme kertoa Hänelle salaisimmatkin asiat ja tunteemme. Hän kyllä tietää ne, jo ennenkuin kerromme, mutta Hän haluaa kuulla ne meidän suusta. Eräs ystävä kertoi minulle, kuinka hänen lapselleen oli tapahtunut onnettomuus ja hän oli kuullut siitä muilta ihmisiltä, mutta hän odotti malttamattomana, että pääsisi kuulemaan siitä oman lapsensa kertomana. Näin myös meidän taivaallinen Isämme haluaa kuulla meidän kertomana asioita. Rukouksen ei tarvitse olla hienoja lauseita, vaan sydämestä tulevia asioita. Joskus rukous on hiljaista läsnäoloa Herran kanssa, toisinaan taas raivokasta tunteen purkausta(niinkuin pieni lapsi). Minusta on ihana tanssia Herralle, siinä voi ilmaista myös kaikkia tunteita. Ennen olin häpeän kahlitsema, niin että en pystynyt tanssimaan edes yksin, mutta Jumala on eheyttänyt sisimpääni ihmeellisellä tavalla. Kunnia Herralle iankaikkisesti. ”Katso minä teen uutta! Nyt se puhkeaa taimelle, ettekö sitä huomaa?” Jesaja 43:19

-Marjo Keränen


Monenlaiset kärsimykset

Lisätty 26.03.2020

1 Pietarin kirje 4:1-2

1. Koska siis Kristus on kärsinyt lihassa, ottakaa tekin aseeksenne sama mieli – sillä se, joka on kärsinyt lihassa, on lakannut synnistä - ettette enää eläisi tätä lihassa vielä elettävää aikaa ihmisten himojen, vaan Jumalan tahdon mukaan.

Kärsimys on aina arka aihe ja nämä ajatukset aiheesta tulevat aina oman kokemuksen läpi. Uskoville ei ole luvattu helppoa elämää, mutta ei myöskään sellaista, että aina olisi vaikeaa ja kärsimyksiä. Vaikeaa on määritellä mistä kärsimys milloinkin johtuu ja milloin se sitten on sitä Herran antamaa kuritusta, kuitenkin kärsimystä on monenlaista ja sen kokee jokainen omalla tavallaan. Joillekkin on iso kärsimys joutua olemaan kotona ja pysähtyä, kun taas toiset nauttivat siitä ja sen tuomista mahdollisuuksista. Pysähtyneisyydessä voi sisimmästä alkaa nousemaan sellaisia asioita, joita ei ole suostunut kohtaamaan ja käsittelemään. Ne ikään kuin vaativat huomiota, nousemalla pintaan, silloin niitä ei kannata jättää huomiotta, vaan puhua luotettavalle henkilölle tai sielunhoitajalle. Kun ne on käyty läpi, ne voidaan parhaimmillaan hyväksyä osaksi menneisyyttä ja jättää taakseen. Joskus tämä vie aikaa ja tapahtuu vähitellen, mutta se kannattaa.

Näinäkin vaikeina (toiset kokee vaikeana toiset ei) aikoina voimme keskittyä enemmän siihen, mitä hyvää näistä ajoista voi seurata. Kun ihminen joutuu kärsimyksiin, siitä voi seurata aina jotain hyvääkin. Toisia tämä tilanne pelottaa ja toiset ovat valmiita vaikka lähtemään jo Herran luo. Minua kosketti suuresti erään lääkärin tarina, jossa hän kertoi uskoon tulostaan. Siihen vaikutti koronaan sairastuneen uskovan miehen todistus ja käytös sairaalassa toisten sairaiden vierellä, pitäen heitä kädestä kiinni. Tämä mies kuoli koronaan ja ajattelen, että oli hänen aikansa lähteä. Jos ei ole minun, eikä sinun aika lähteä, niin silloin me selviämme tämän kaiken läpi. Kärsimyksiä kohdatessamme meillä on ihana etuoikeus turvautua Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen ja Herran avulla mennä vaikeuksien läpi.

Kirje Heprealaisille 12:6-7 ja 11

6. Sillä jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa. Hän ruoskii jokaista lasta, jonka ottaa huomaansa.                7. Kärsimys on teille kasvatusta; Jumala kohtelee teitä kuin lapsiaan. Mikä on se lapsi, jota isä ei kurita?    11. Mikään kuritus ei tosin sillä kertaa näytä olevan iloksi vaan murheeksi, mutta jälkeenpäin se antaa hedelmänään vanhurskauden ja rauhan niille, joita on sen avulla harjoitettu.

(Toinen käännös: 11.Mikään kuritus ei tosin sitä saataessa tunnu ilahduttavalta vaan tuskalliselta, mutta jälkeenpäin se tuottaa sen avulla valmennetuille hedelmänä rauhaa: se saa heidät tekemään sitä, mikä on oikein.)

Herran antamasta kurituksesta seuraa ainakin rauhaa ja sitä, että alkaa tekemään asioita, jotka ovat Jumalan mielen mukaisia. Kuri sana tarkoittaa ”turva-aitoja”, jotka laitetaan lehmille, kun ne johdatetaan laitumelle. Jumala rakkaudessaan laittaa meille turva-aidat ja joskus se tuntuu tuskalliselta, mutta siinä on aina hyvä tarkoitus.

26.3-20 Marjo Keränen


Rakkaus

Lisätty 09.03.2020
Raamatussa puhutaan paljon rakkaudesta: Jumala on rakkaus. Jumalan rakkaus (agape) näkyi siinä, että Jeesus kuoli meidän syntien puolesta. Rakkaus vuodatetaan meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta. Meidän tulisi rakastaa itseämme ja toisiamme. "Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Rakkaus on siis lain täyttymys." (Room 13:10) Jaakobin kirjeessä kehoitetaan osoittamaan rakkautta, teoillamme toisiamme kohtaan ja Jumalaa kohtaan, olemalla kuuliainen hänelle. Kirjeessä Korinttilaisille 13:2 sanotaan, että ilman rakkautta en olisi mitään ja 14:1 kehoitetaan tavoittelemaan rakkautta. Rakkaus on kyllä tavoittelemisen arvoinen asia.
Mitä rakkaus on? Kysellään laulussa. Rakkautta voi myös tuntea omien tunteiden kautta. Ensimmäisen kerran, kun tunsin, että Jumala vuodatti minuun rakkautta, se oli kyllä ikimuistoinen hetki. Minulle julistettiin synnit anteeksi ja heti sen jälkeen tunsin myös lähimmäisen rakkautta siskoni lapsia kohtaan, (jota en ennen ollut kokenut). Voimme kokea myös rakastumisen tunteita toisiamme kohtaan. Mutta tunteet tulee ja menee, tunteiden varaan ei voi mitään perustaa. Lähimmäisen rakastamiseen tarvitsemme sitä Pyhän Hengen apua. Jeesus sanoi, että hän lähettää Pyhän Hengen meille, kun hän itse menee Isän luo.
Kirjassa "Rakkauden kieli", Gary Chapman neuvoo meitä, millä tavalla voimme osoittaa rakkautta toisillemme parisuhteessa, niin että toinen myös ymmärtää sen. Jokaisella on oma ensisijainen "rakkauden kieli" eli toinen haluaa läheisyyttä kun toinen taas kaipaa enemmänkin kauniita sanoja ja kolmas taas lahjoja tai tekoja.
Pieniä rakkauden tekoja voi jokainen opetella tekemään. Tämä on tietoinen päätös ja rukoilen meidän kaikkien puolesta : Jeesus auta meitä rakastamaan toisiamme!
Aiheesta lisää 22.3-20 klo13 Ylitornion helluntaiseurakunnassa
Marjo Keränen


Kasvukipujen kautta palvelustehtävään

Lisätty 22.02.2020

Jännityksessä on pelkoa, se tekee pieneksi ja nöyräksi, laittaa rukoilemaan ja auttaa terästäytymään. Se on siis hyväkin mutta ei missään nimessä mukava tunne. Tunteista puhuttiin seurakunnassamme sielunhoitopäivässä, jonka järjestin ja sen takia siis jännitin. Herra valitsi minut, joka en mitään ollut. Hän on tehnyt minussa valtavan työn, että pystyn nyt tekemään tällaista, johon minulla ei ole luontaisia edellytyksiä. Silloinhan tietysti kaikki kunnia kuuluu Jumalalle ja on todistuksena siitä, mitä Hän voi tehdä meidän sisimmässämme. Minä jolla oli kankea kieli ja pelotti puhua jos porukassa oli muutama henkilö, en olisi pystynyt puhumaan yli 20 hengelle. ”Kaikki minä voin Hänessä. Joka minua vahvistaa.” Fil 4:13. Rohkea on se joka peloista huolimatta tekee. Herra on luvannut olla minun kanssani. Joosua 1:9.

Noin 10 vuotta olen saanut kasvaa Jumalan koulussa. Pieni siemen ensin juurtui mullan alla pimeässä, sitten se alkoi kurkistelemaan valoon. Pieni taimi sai hitaasti kasvaa ja nyt se on puhjennut kukkaan. Ne on ollut kipeitä vaiheita, vaikka paljon on mahtunut mukaan hyviäkin keidas hetkiä. Kärsimys on aina hirvittävän vaikea sillä hetkellä, vaikka tietäisikin mitä hyvää siitä seuraa, emmehän me haluaisi kärsiä. ”Kärsimys on teille kasvatusta”. Hepr.12:7. ”Mikään kuritus ei tosin sillä kertaa näytä olevan iloksi vaan murheeksi, mutta jälkeenpäin se antaa hedelmänään vanhurskauden ja rauhan niille, joita on sen avulla harjoitettu. Hepr. 12:11. Jobin kirjasta 42. luvusta voimme lukea, miten hän kärsimyksen kautta löysi syvän yhteyden Jumalaan.

”Jumalan armahtavan laupeuden kautta kehotan siis teitä veljet: Antakaa ruumiinne eläväksi, pyhäksi Jumalalle mieluisaksi uhriksi”. Room 12:1. Näin kun olen Jumalalle antautunut, Hän on myös kehottanut olemaan kuuliainen, koska mitä hyötyä on antaa itsensä uhriksi ja sitten olla tottelematta, ei Jumala väkisellä tee meidän kautta asioita vaan siihen on suostuttava.

-Marjo Keränen


Tapojemme orjat

Lisätty 03.02.2020

Meillä ihmisillä on monesti automaattisia toimintoja. Laitoin huoneeseen liiketunnistimella olevan lampun, jota ei siis tarvitse sytyttää eikä sammuttaa, mutta huomasin, että olin sen kuitenkin sammuttanut...automaattisesti. Samoin on senlaita, mitä sanomme. Monesti ihan automaattisesti suusta pääsee jotain, mitä ehkä kadumme. Tai ihan harmittomia lausahduksia, mitä olemme tottuneet sanomaan. Tai suoranaisia valheita, mitä jälkeenpäin itsekkin ihmettelemme, että miksi sanoin noin. Tällaisesta valheiden suoltamisesta Jumala otti minut kiinni, joitakin aikoja sen jälkeen kun olin tullut uskoon, yhtäkkiä tajusin tekoni ja sain muuttua. Meillä uskovilla on mahtava tilaisuus Jumalan avulla vapautua tällaisista automaattisista toiminnoista ja myös ajatusmalleista. Saamme uudistaa koko mielemmekin. Rukoilen Jumalan kansalle mielen uudistusta!

Kirje Roomalaisille 12:2

 "Älkää mukautuko tämän maailmanajan menoon, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, jotta voisitte tutkia, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää, hänen mielensä mukaista ja täydellistä."

-Marjo Keränen-


Pohdintaa mieliksi olemisesta

Lisätty 27.01.2020

Roomalaiskirjeen neljännessätoista luvussa Paavali kehoittaa Roomalaisia ja myös me voimme ottaa opiksi, että hyväksymmme joukkoomme uskossaan heikko ihminen, rupeamatta väittelemään mielipiteistä. Meidän ei tulisi tuomita toisiamme, eikä halveksia, vaan tavoitella sitä, mikä edistää rauhaa ja rakentumista. Viidennessätoista luvussa meitä kehoitetaan olemaan lähimäisellemme mieliksi. Tässä ei kuitenkaan tarkoiteta sellaista mieliksi olemista,  joka unohtaa kokonaan omat tarpeet ja tunteet. Esimerkiksi ihminen, jolla on hylkäämisen haava, voi käyttää elämänsä toisten mielistelyyn ja miellyttämiseen, sen takia, että hänet hyväksyttäisiin, eikä hylättäisi. Tähän sisältyy oman edun tavoittelu. Tällainen ihminen voi olla "liian kiltti" eli ei osaa sanoa koskaan ei, hän väsyttää itsensä elämällä toisten mieliksi kaikessa. Raamatussa kuitenkin mainitaan, että tulee rakastaa itseään. Tulee ottaa huomioon myös omat tarpeet, eli laittaa ensin itselleen "happinaamari" että voi auttaa muita. Jos ei huolehdi itsestään ja omista tarpeista, ei myös jaksa loputtomiin huolehtia muista. Monissa tilanteissa on todellakin viisautta olla toiselle mieliksi, että hän rakentuisi, eikä hajottaa toisiamme ja ihmissuhteita turhilla väittelyillä. Jos joku uskoo ettei saa syödä lihaa niin kunnioitetaan hänen päätöstään.

Tärkeää on lukea Raamattua laajemmin, että ymmärtää, mitä missäkin kohdassa tarkoitetaan.

”Koska Jumala on katsonut meidät kelvollisiksi julistamaan evankeliumia, me emme puhuessamme pyri olemaan mieliksi ihmisille vaan Jumalalle, joka tutkii sydämemme.” (1. Tess. 2:4)

"Kärsivällisyyden ja lohdutuksen Jumala suokoon teille, että te olisitte yksimieliset keskenänne Kristuksen Jeesuksen mielen mukaan." (Room 15:5)

-Marjo Keränen-


Pienet asiat

Lisätty 20.01.2020

Olen kokenut yliymmärryksen käyvää rauhaa. Olen kokenut iloa. Iloitsen lumesta, kauniista maisemasta, siitä kun kaupan hyllyllä on jäljellä yksi paketti granaattiomenoita ja yksi ahvenfile, ihan kuin minua varten. Kiitollisuus kumpuaa sydämmestäni, kiitos Jeesus. Elämä koostuu pienistä asioista. Tuli hyvä mieli kun jätteiden kierrätys paikalla nainen hymyili minulle.

Välillä myös pienet negatiiviset asiat saavat meidät tuntemaan voimakkaita tunteita. Lähimmäisen sanat satuttavat syvälle sydämeen, tuntuu kuin pelottava lumivyöry syöksyisi ja tuhoaisi kaiken hyvän. Voimme kantaa menneisyyden ”saldoja” eli tunteiden kertymiä. Jos elämässä on joutunut liian paljon kokemaan pelkoa, eikä ole ollut voimavaroja eikä käsittelykykyä, niin nykyiseen pelontunteeseen yhdistyy menneitäkin pelkoja. Kun ymmärtää tämän asian voi itseä ja muitakin ymmärtää paremmin ja olla armollisempi. Itsensä moittiminen ei ainakaan auta asiaa, joillakin oma sisäinen lohduttaja toimii automaattisesti, mutta toiset voivat opetella sitä.

Olet arvokas sellaisena kuin olet!

-Sinua siunaten-Marjo Keränen-


Rauhaa

Lisätty 11.01.2020

Toivotamme rauhaa toisillemme ja hyvä niin, sehän on hyvin toivottu olotila. Joskus meidän tunnetilat ovat kaikkea muuta kuin rauhaa. On stressiä, pelkoja, huolta ja murhetta, monenlaista tunnemyrskyä ja monta tunnetta päällekkäin. Kirjassa: Hyvää mieltä ja tunnetaitoja Päivi Niemi opettaa tunteiden säätelyä ja käy läpi kaikki perustunteet. Jos sinulla ns. lyö tunteet yli niin kannattaa käyttää aikaa ja pysähtyä työstämään tunteitaan joko yksin tai terapiassa. Helmikuussa järjestämässäni sielunhoitopäivässä pysähdymme hetkeksi tunteiden äärelle.

-Marjo Keränen-